sunnuntai 28. kesäkuuta 2015


Kieltämättä. Sateiden ja viileyden keskellä on  ollut vaikea nauttia kesästä. Miettinyt, kuinka pitkästä ja pimeästä syksystä ja talvesta selviää, jos koko kesäkin on harmaata ja kylmää.
 
Hämmästyttää, kun luonto ei tunnu olevan epäkesäisestä kelistä moksiskaan. Onneksi kukkii. Ja kyllähän ne tuoreet mansikat maistuu. Juuri leikattu ruoho ja vyötärönkorkuiset koiranputket tuoksuu. Kesältä kelistä huolimatta.
 
Satunnaisista aurinkoisista ja lämpimistä päivistä nautitaan. Olin luvannut pienille tehdä pirtelöä, kun sitä tarkenee juoda ulkona.
 
Loman alkuun ei ole enää pitkä. Mutta huomenna mies palaa töihin. Työmatka taas päiväkodin kautta. Kuinka tuo arki tuntuukin niin vaikealta pienenkin tauon jälkeen?
 
Lupailivat kesäisempiä kelejä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti