tiistai 21. heinäkuuta 2015


Yhtenä päivänä yksinäisyys. Lasten kanssa kotona oleminen tekemättä mitään. Puristaa rintaa. Onneksi tulee aina parempiakin päiviä.
 
Tänään sellainen parempi päivä. Kirjaston hyllyjen välissä hyvä olla. Tekisi mieli lukea ja ommella. Mutta ensin on kudottava loppuun. Kiiruusti, jotta pääsee katsomaan suvun tuoreinta, veljen esikoista.
 
Pienet pyytävät saada leikkiä pihassa seisovassa autossa. Matkustavat muun muassa Ranskaan. Annan luvan. Muistan saman leikin omasta lapsuudestani.
 
Pieni halaa monta kertaa päivässä. Sanoo, että on kiva olla yhdessä kotona. Sitä minäkin toivon. Kunpa loma ei loppuisi. Kunpa voisin aina olla pienten kanssa kotona.
 
Sisko perheineen ajaa kaupungista mummun ja tuffan mökille. Onneksi lomaileva serkku on leikkikavereita vailla. Minun on ollut taas ikävä siskoa. Lupasimme viedä saunomaan ja uimaan mennessämme matoja.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti